IBS ja (kestävyys)liikunta

Löytyykö täältä ihmisiä, jotka harrastavat kestävyystyyppistä liikuntaa ja kärsivät ärtyneestä suolesta?

Itse olen potenut niin kauan kuin muistan "huonoa mahaa", ja viimeisen vuoden aikana tilanne on koko ajan heikentynyt. Parin viime viikon ajan ovat piinanneet suurin piirtein kaikki sekamuotoisen IBS:n oireet, ja ne ovat niin selkeitä, ettei juuri jää epäilyksiä, mistä on kysymys. Yleislääkärillä olen käynyt kerran, ja siitä käynnistä ei kostunut oikeastaan yhtään mitään. Erikoislääkärille on aika parin viikon päähän, mutta katsotaan nyt, käytänkö sen vai en.

Aiheen puolesta riittää oppimista ja pohtimista, mutta yksi juttu kiinnostaa eritoten tällä hetkellä:

Harrastan pitkänmatkanjuoksua, maratoneja, ja tässä hommassa on melkoisen tärkeää, että energia imeytyy vatsan kautta kunnolla. IBS-vaivaisen imeytyminen taitaa olla niin ja näin, ja kiinnostaisikin kuulla kokemuksia, miten juoksija tulee tämän vaivan kanssa oikein toimeen... Kaikki tieto, vinkit ja niin edelleen on tervetullutta!

Itse kärsin pelkästä ripulista ja olen vasta ihan alkumatkalla juoksuharrastuksen kanssa. Vaiva haittaa juoksemista aika paljon ja kerran jos toisenkin olen joutunut kurvaamaan puskaan. Syömiset on hankala sijoittaa oikein. Ainoa, mistä olen saanut apua on vahvat ruuansulatusentsyymit. Tuntuu, että niiden avulla jopa energiaa imeytyy, verensokeri pysyy tasaisena ja lenkillä ei iske heikotus.
Koen kuitenkin, että liikunta auttaa ihan järjettömästi muuten henkiseen jaksamiseen ja en ole ikinä kärsinyt ilmavaivoista tai vastakivuista, kenties juuri liikkumisen takia.

StellaB kirjoitti: Ainoa, mistä olen saanut apua on vahvat ruuansulatusentsyymit. Tuntuu, että niiden avulla jopa energiaa imeytyy, verensokeri pysyy tasaisena ja lenkillä ei iske heikotus.
Koen kuitenkin, että liikunta auttaa ihan järjettömästi muuten henkiseen jaksamiseen ja en ole ikinä kärsinyt ilmavaivoista tai vastakivuista, kenties juuri liikkumisen takia.

Kommentti vaan tuohon liikuntaan että näin vanhimiten kun liikunta jäänyt niin (kaikki) oireetkin pahentuneet eritoten poskionteloriesa pitänyt lenkit sivussa maaliskuusta asti ja kyllä on olo ollut surkeeta siksikin eli liikuntaa vaan kun auttaa moneen vaivaan!!!

ps itsekin uskon vahvasti entsyymilisään koska nykyruoka on köyhää eikä enää tule syötyä "raakaruokaa" niin laadukkaasti että niistä saisi riittävästi entsyymejä?

Käyn juoksemassa aika usein, puolen tunnin mittaisia lenkkejä. Sujuu ihan hyvin IBS:stä huolimatta, kunhan ajoittaa juoksulenkit oikein suolen toiminnan kanssa. Yleissääntönä on tietty muutenkin, että heti ison aterian jälkeen ei kannata juosta, mutta IBS-ihmisenä täytyy varmistaa sekin, ettei maha mene yhtäkkiä sekaisin eikä suolistossa ole ilmaa. Välillä täytyy ravata vessassa muutamankin kerran ennen lenkille lähtöä nestettä poistamassa ja mahdollisesti tyhjentämässä suolta ja varmistua, ettei maha ole huonossa kunnossa.

Ennen juoksemisen aikana oli aika paljon hallitsemattomia ilmavaivoja ja liman eritystä, nyt se on jostain syystä vähentynyt.

Sitten kun IBS etenee fibromyalgian asteelle, on runsas kevyehkö liikunta ensiarvoisen tärkeää. Sauvakävely on hyvä laji. Pitää kipuja kurissa.

Esa kirjoitti:Sitten kun IBS etenee fibromyalgian asteelle, on runsas kevyehkö liikunta ensiarvoisen tärkeää. Sauvakävely on hyvä laji. Pitää kipuja kurissa.

Ja toisaalta kun pukkaa karmee poskionteloriesa päälle ei pysty edes käveleen vaikka mieli tekis ..:-( eli en ole pystynyt harrastaan juuri mitään liikunta sitten kevään...

Oon kade liikuntaan kykeneville ;-(

Kävelemisen tärinä varmaan tekee pahaa, mutta mites pyöräily?

Esa kirjoitti:Kävelemisen tärinä varmaan tekee pahaa, mutta mites pyöräily?

Olen valitettavasti näitä kurjia "vain 4-pyöräisillä joka paikkaan" -tyyppiä mut lenkillä käyn sitten mielelläni esim sauvakävely, hölkkä, uinti jne mutta ei 2-pyörällä :-)

Siis liikunta nostaa hyvät hormonit pintaan ja herkistää reseptoreita mutta onko jotain vielä lisäksi fibromylagian kannalta?

Fibrohan on erityisesti lihasten ja lihasten kiinnityspisteiden kipua. Lihasten liikuttaminen vähentää näitä kipuiluja.

No niin tän foorumin innoittama kävin minäkin edes sauvakävelylenkillä 30 min noin 3 km ylämäkeekin välillä ja hyvin sujui sekä kivut ja kolotukset poistui!... aaah pitkästä aikaa! :-) No tietenkin poskiontelot siitä ärtyivät mutta vähemmän mitä odotin joten jatkoa seuraa jos ei tästä tule liikunta "krapulaa" ....

No hyvä. Toivottavasti ontelot saadaan viemäröityä ennen kuin tulee kylmä.

Joo ja tsemppiä vaan kaikille IBSille että mielestäni liikunta, oli se lyhyt- tai pitkäkestoista, kyllä sopii mutta yksilöllisesti vaan sovittaen ja säännöllisyys tai olla kans tärkeää.

Kyllä se mulla ainakin on jokapäiväiseksi tavaksi tullut.