Huolestuttaa missä raja?

Niin tulee mieleen vielä tää vatsa/suolisto-ongelmien
järkevä sietoraja, toki menee lääkärin ammattitaidon puolelle, mutta olen kuullut/ymmärtäneeni että tämän tyylisen vatsa/suolisto-sairauksien kivut ovat kovempia kuin itse syy joten sinänsä hyvä asia mutta missähän menee raja että pitää alkaa huolestua, hakea vakavaa apua, ettei vauhtisokeus iske ja sinnittelee liikaa jlloin voisi päästä tulemaan jotain "solumuutoksia" tms vakavaa?

Monikaan lääkäri ei taida edes ymmärtääkkään tällaisia "ravitsemustauteja"?

Esim itse olen jo vuosia joutunut syömään usein kipulääkkeitäkin että pääsee uneen ymmärtämättä syytä missä on kipu ja miksi että näin pitää tehdä?

Nyt alkaa ehkä vasta vakeamaan että ibs tms syynä että limakalvo-ärsytykset luo kivun esim paineen takia?

Mä olen kokenut lääkärilä käymisen nykyään aika turhaksi näiden vaivojen takia. Viimeksi taisin tuossa kuukausi sitten käydä kun oli pakko hakea sairaslomaa todella yllättäen ilmenneen pistävän ja viiltävän alamahakivun takia joka säteili rintaan. Tuohon vaivaan sain litalgin reseptin lääkäriltä joka auttoi kipuun. Kivun syytä ei tosiaan pahemmin tutkittu, mutta se lopulta hävisi parin viikon jälkeen ja nyt olo on todella hyvä. Veikkaan että nuo kivut liittyivät jotenkin hormonaalisen ehkäisyn lopettamiseen ja oli vähän kroppa sekaisin.

Muutoin olen tosiaan lääkäriin mennyt jos sairaslomaa on pitänyt kipujen takia hakea. Toki jos kipu yltyy niin kovaksi, että ei pysty enää liikkumaan normaalisti niin siinä kohtaa itse ainakin lääkärin puoleen kääntyisin. Mutta kyllähän nämä vuosia kestäneet tuntemukset nostavat kipukynnystä ja sietokyky kasvaa. Toki jos oireet haittaavat merkittävästi arkielämää niin kannattaa asialle jotain tehdä. Itse olen tosin saanut suuremman hyödyn ja avun homeopaatiltani kuin lääkäreiltä koskaan. Olenkin nyttemmin kääntynyt aina sairasloman tullen homeopaatin hoitoon jossa saadaan kivut heti pois ja olo hyväksi. Joku jippo niissä akupisteissä on, kun multa ainakin lähtee kivut kokonaan mahasta kun se painelee mun varpaita.

Mieluummin maksan sen 60e homeopaatille joka osaa siinä puolen tunnin aikana hoitaa mut kivuttomasti ja vielä suositella jotain valmistetta mikä pitäisi ne myös poissa. Viimeksi sain Mutafloria ja Monizymx10 valmisteita ja tuntuu että ovat auttaneet ihan tajuttomasti. Pitää kirjoitella noista lisää infoa kun ehdin.

Kyllähän kipuja saa pois monin eri tavoin ja kun kysyin gastroenterologilta niin vastas suoraan että pitäs pärjätä ilman kipulääkkeitä ja ymmärrän asenteen koska niin kauankun ei tiedä kivun syytä tai paikkaakaan niin eikös se ole vaaraallista peittää pelkkä kipua kun ongelma, itse syys jää muhimaan kuitenkin sinne alle?

Hienoa jos jollakin lihasrelaksantilla tai ruuan lisäentsyymillä oikeesti auttaa itse syytä niin hyvä niin.

Itse olen ollut ravitsemustarapeutille jo puoli vuotta jonossa joten onkohan kokemuksia moisen ammatin osaamisesta esim IBS:ään?

Ravitsemusterapeutti nimenomaan on se ammattilainen, josta on apua IBS:ään. Ei hänkään sitä paranna, mutta osaa neuvoa mihin suuntaan ruokavaliota kehittämällä oireeilu saadaan paremmin hallintaan. Lääkärikuntaa tarvitaan sen varmistamiseen, ettei kyse ole muusta kuin IBS:stä, mutta diagnoosin varmistuttua he eivät pysty asialle juuri mitään tekemään.

Kipulääkkeitä ei yleensä pidä käyttää toiminnallisiin vatsakipuihin. Ne pahentavat oireilua. Etenkin tulehduskipulääkkeet ovat pahasta. Ehkä jossain erityisessä tilanteessa voisi parasetamolilla koittaa, mutta ei mun maha sitäkään pitkään kestä.

Homeopatialla ei ole tieteellistä tai edes järjellistä perustaa, mutta tokihan siinä ammatissa toimivalla voi olla paljon kokemusta toiminnallisista suolistovaivoista ja hänen neuvoistaan voi olla hyötyä. Varauksella kannattaa kumminkin suhtautua.

Tuohon kysymykseen, että missä menee se raja, on vaikea vastata. Ainakin voimakas laihtuminen, mustat tai veriset ulosteet ja verinen oksennus ovat hälyttäviä merkkejä. IBS ei kehity vakavammaksi sairaudeksi, mutta eipä tietty niiltä suojaakaan. IBS:läisellä on samat mahikset saada paksusuolen syöpä kuin muillakin ja aina pitää tutkia jos oireet muuttuvat siihen suuntaan.

Kipuilussa on kaksi puolta. Ensinnäkin suoli supistelee enemmän ja siellä on usein enemmän kaasua. Toisekseen itse kivun kokeminen on muuttunut. Sama ärsytys sattuu enemmän kuin terveellä.

Esa kirjoitti:Ravitsemusterapeutti nimenomaan on se ammattilainen, josta on apua IBS:ään. Ei hänkään sitä paranna, mutta osaa neuvoa mihin suuntaan ruokavaliota kehittämällä oireeilu saadaan paremmin hallintaan. Lääkärikuntaa tarvitaan sen varmistamiseen, ettei kyse ole muusta kuin IBS:stä, mutta diagnoosin varmistuttua he eivät pysty asialle juuri mitään tekemään.

Kipulääkkeitä ei yleensä pidä käyttää toiminnallisiin vatsakipuihin. Ne pahentavat oireilua. Etenkin tulehduskipulääkkeet ovat pahasta. Ehkä jossain erityisessä tilanteessa voisi parasetamolilla koittaa, mutta ei mun maha sitäkään pitkään kestä.

Homeopatialla ei ole tieteellistä tai edes järjellistä perustaa, mutta tokihan siinä ammatissa toimivalla voi olla paljon kokemusta toiminnallisista suolistovaivoista ja hänen neuvoistaan voi olla hyötyä. Varauksella kannattaa kumminkin suhtautua.

Tuohon kysymykseen, että missä menee se raja, on vaikea vastata. Ainakin voimakas laihtuminen, mustat tai veriset ulosteet ja verinen oksennus ovat hälyttäviä merkkejä. IBS ei kehity vakavammaksi sairaudeksi, mutta eipä tietty niiltä suojaakaan. IBS:läisellä on samat mahikset saada paksusuolen syöpä kuin muillakin ja aina pitää tutkia jos oireet muuttuvat siihen suuntaan.

Kipuilussa on kaksi puolta. Ensinnäkin suoli supistelee enemmän ja siellä on usein enemmän kaasua. Toisekseen itse kivun kokeminen on muuttunut. Sama ärsytys sattuu enemmän kuin terveellä.

Olen pahasti pettynyt julkiseen terveyden huoltoon: monta kuukautta odottaa tähystykseen ja terapeutille piti aika tulla myös vaan ei mitään ole kuuulunut..

Nyt kivut pahentuneet että on pakko ottaa kipulääke ainakin yöksi (panadol 1 gr)

Ei ole onneksi ollut verisyyttä mutta syödä pitää väkisin koska muuten paino laskisi rajusti kun nytkin laskenut jo liki 10 kg ?!

Suolen kaasutus mulla väheni kun lopetin ruisleivän syönnin (välillä karseita määriä :-( ) eikä ainakaan so far kauraleipä ole moista saanut aikaan

Esa kirjoitti:Homeopatialla ei ole tieteellistä tai edes järjellistä perustaa, mutta tokihan siinä ammatissa toimivalla voi olla paljon kokemusta toiminnallisista suolistovaivoista ja hänen neuvoistaan voi olla hyötyä. Varauksella kannattaa kumminkin suhtautua.

Homeopatiaa tosiaan ei pystytä mitenkään lääketieteellisesti oikeen tutkimaan, koska jokainen ihminen on oma kokonaisuutensa joten verrattavuus olisi todella vaikeaa. Pitää itsekin korostaa että homeopaateissa on todellakin eroa. Itse en kävisi kertaakaan homeopaatilla, joka ensin haastattelee monta tuntia ja viikon päästä ohjeistaa käyttämään jotain maitohappobakteeria, maksaa siitä huvista sitten pari sataa euroa. Itse ainakin Jämsän vastaanotolla sain kolmen tunnin aikana niin paljon erilaisia hoitoja, etten edes laskuissa pysynyt. Olo oli todella todella hyvä kun sieltä kotiin lähdin. Mukaan sain toki vielä todella tarkan ja kattavan ruokavalio-ohjeen, joka oli mitattu omasta kehostani eikä perustunut mihinkään yleiseen ruokavalio-ohjeeseen. Samalla sain paljon ruuan sulamista helpottavia valmisteita. Lopputulos on ollut todella hyvä, ja mielestä se muutama satanen mitä tuosta huvista maksoin oli pientä.

Mutta näihin hoitoihin on kyllä hyvä suhtautua myös vähän varoen, koska alalla on todella paljon erilaista porukkaa. Kaikilla ei ole valmiuksia hoitaa kovin monimuotoisesti potilaita kuin toisilla. Jämsä on sattumoisin hoitanut paljon mahavaivaisia, mm. haavaisia paksusuolia. Kannattaa lukea www.jounijamsa.fi! Siellä on tosi hyvää juttua aiheesta ja ihan oikeita kokemuksia.

Sanna kirjoitti:Homeopatiaa tosiaan ei pystytä mitenkään lääketieteellisesti oikeen tutkimaan, koska jokainen ihminen on oma kokonaisuutensa joten verrattavuus olisi todella vaikeaa.

No lääketieteen, samoin kuin fysiikan ja kemian vinkkelistä homeopatia on hömppää. Sen pseudotieteelliset perusteet eivät kestä kriittistä tarkastelua lainkaan.

Homeopatia syntyi aikana, jolloin lääketiedettä ei vielä ollut ja lääkärien toiminta oli pääasiassa suoneniskentää yms. terveyttä haittaavaa tai jopa tappavaa. Tässä ympäristössä homeopatia, jossa potilaan tilaan ei puututa mitenkään, oli selvä parannus. Homeopaatin potilaalle antama toivo auttoi paranemista. Sen edelleen etenkin syntysijoillaan Saksassa nauttima kohtuuton arvostus pohjautuu tähän historiaan.

IBS:ssä, johon ei ole mitään lääketieteellistä hoitoa, uskomushoitajan tarjoama välittäminen voi olla avuksi. IBS on tyyppiesimerkki sairaudesta, johon plasebo tehoaa hyvin. Homeopaattisilla valmisteilla ei ole mitään todellista vaikutusta, eikä siihen liity mitään riskialtista manipulointia (toisin kuin joihinkin muihin vaihtoehtohoitoihin), joten siitä ei ole haittaa kuin lompakolle. Jos siitä kokee saavansa apua, hyvä niin. Kuten sanottu, homeopaatilla voi olla todellista kokemuspohjaista osaamista toiminnallisissa vatsavaivoissa. Se ei kuitenkaan ole homeopatian oppien ansiota, vaan kyseisen henkilön omaa osaamista. Tämän johdosta hyviä kokemuksia homeopaatista ei voi yleistää homeopaatteihin yleisesti.

Nimenomaan ei Esa ollut lainkaan tarkoitus yleistää, että homeopatia on hyväksi. Olen paljon kuullut juttuja tältäkin alalta ja tiedän että homeopaatteja on monenlaisia. Ja voin hyvin uskoa että homeopatia tehoaa osaksi myös tuon plasebon takia, koska itselleni ainakin ensimmäinen käynti homeopaatilla oli aivan taivaallinen, kun ensimmäistä kertaa joku kuunteli oikeasti vaivojani ja sai minuun pumpattua semmoisen määrän toivoa, että aloin uskomaan itsekin paranemiseen.

Toki tuo ruokavalio joka minulle tuolla ihan laitteilla mitattiin on hämäävän yhtäläinen FODMAP-ruokavalion kanssa ja ohjeistuskin tuon käyttämiseen oli aika samantyyppinen. Eli voi syödä vähän, ja katsoa miten paljon kroppa kestää mitäkin. En osaa itse sanoa, onko tuo tekninen koe, mikä minulle tuon mittaamiseksi tehtiin niin täysin varma, mutta ainakin FODMAP:in tehosta on ollut paljon tutkimuksia että toimii. Joko tuo ruokavalio oli sattumaa, tai sitten se ihan oikeasti pystyttiin sillä laitteella kehosta mittaamaan.

Niin ja pitää sanoa että pääasiassa olen saanut homeopaatin kautta tehokkaita maitohappobakteereja ja ruuansulattajaentsyymejä käyttööni, jotka ovat todella auttaneet ruuan sulamisen kanssa. Mutta myös niitä ihan homeopaattisia lääkkeitä, pieniä valkoisia kuulia, jotka olivat pienessä purkissa. Niistä en myöskään osaa sanoa onko ollut tehoa. Muistan että ainoastaan yksi satsi tuollaisia todella tuntui tehoavan, kun sain niitä otettavaksi niihin aikoihin kun maha on todella kipeä. Kipu katosi 15minuutissa kuulien ottamisen jälkeen. Tiedä sitten, oliko ihan todellinen vaikutus vai sattuma.

Mutta akupunktiosta mulla ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Jotenkin se saa lihakset rentoutumaan ja lievittää myös kipuja.

Niin enkä nyt oikein tiedä onko tämä kaikki ainoastaan homeopaattista hoitoa, onhan tuossa erinäistä terapiaa ja ravintsemusopastusta. Olisin itse ainakin ruuan suhteen tosi ulkona, jos en olisi tuolta saanut ohjeistusta.

Mutta Esa, olen itsekin ollut skeptinen tällaisten hoitojen suhteen, mutta oma tilanteeni ei ehkä ole vielä ollut siinä pisteessä, että kokisin ettei ihan luontaisin keinoin tätä voisi hoitaa. Se on varmasti yhdentekevää mistä sen avun saa, kunhan se auttaa. Kun juuri itsekin olet todennut, etteivät lääkärit tälle sairaudelle mitään voi sen jälkeen kuin diagnoosi on tehty. Jäljelle ei kamalasti vaihtoehtoja jää. Mieluummin maksan pari kertaa vuodessa sen 100euroa homeopaatille, kuin laittaisin saman rahan 15minuutin lääkärikäyntiin, missä todetaan vain ettei mitään ole tehtävissä. On varmasti jokaisen oma asia, mihin rahansa ja aikansa haluaa laittaa, itse olen valinnut tämän tien.

Se on oikein hyvä jos saat apua. Tämä on tosiaan sellainen tauti, että jos mikä hyvänsä tuntuu auttavan, hyvä niin. Meistäkin on täällä toisillemme apua, kuka milläkin koulutuksella. Halusin vaan tähdentää homeopatian olevan uskomushoitojen kategoriassa siksi, ettei tule kuvaa, että nimenomaan homeopatia auttaa IBS:ään. Olemme varmasti kaikki iloisia, että sinun homeopaattisi on pystynyt auttamaan sinua.

Niin, eihän homeopatian vaikutuksesta IBS:ään ole mitään tutkimuksia ollut, joten ei nyt ihan suorilta noin voi edes todeta. Ihan senkin takia, että eri ihmisillä toimii eri jutut. Itse kuitenkin koen että suurin hyöty on ollut ruokavaliosta, eikä niinkään homeopaattisista lääkkeistä tai hoidoista, vaikka ne ovat varmasti jollain tapaa paranemista edesauttaneet.

Ja tietysti paraneminen sen avulla vaatii sitä omaa motivaatiota ja halua parantua. En usko että olisin itsekään apua siitä saanut, jos en olisi itse laittanut itseäni likoon. Tässä on kuitenkin paljon omasta toiminnasta kiinni ja nimenomaan siitä mitä syö, miten syö ja miten muuten elää.

Sanna kirjoitti:Niin, eihän homeopatian vaikutuksesta IBS:ään ole mitään tutkimuksia ollut, joten ei nyt ihan suorilta noin voi edes todeta. Ihan senkin takia, että eri ihmisillä toimii eri jutut. Itse kuitenkin koen että suurin hyöty on ollut ruokavaliosta, eikä niinkään homeopaattisista lääkkeistä tai hoidoista, vaikka ne ovat varmasti jollain tapaa paranemista edesauttaneet.

Ja tietysti paraneminen sen avulla vaatii sitä omaa motivaatiota ja halua parantua. En usko että olisin itsekään apua siitä saanut, jos en olisi itse laittanut itseäni likoon. Tässä on kuitenkin paljon omasta toiminnasta kiinni ja nimenomaan siitä mitä syö, miten syö ja miten muuten elää.

Tsemppiä vaan Sanna! Jotakin tossa homeopatiassa täytyy olla kun eihän "miljoonat" ihmiset voi huijata vuosikymmeniä "placebo"-vaikutuksella?

Ehkä lääketiede (nykyään liian kaupallinen?) ei kaikkea vielä tiedä, pysty, halua todistaa esim akupuntiokin oli huuhaata pitkään ja kyllähän esim D-vitamiini nousi taas esille "kansan syvistä riveistä" ilman ns virallisen lääketieteen esille nostoa?

Nykyään leimaa sairauksien kroonisuus ja se minua huolestuttaa että onko jokin hoito, perustutkimus rappeutumassa eli vain oireita enempi tutkitaan/hoidellaan?

Akupunktio todella lievittää kipua. Ilmeisesti kipuhermojen stimuloiminen saa kehon omat kivunlievitysmekanismit käyntiin. Tosin perinteinen tapa tökkiä neuloja ihoon on huono infektioriskin takia. Juurihan eräs akupunktiohoitaja sai pitkän tuomion tartutettuaan HIV:n kymmeniin ihmisiin neuloillaan. Samaan efektiin päästään ihoa rikkomattakin.

Tietty akupunktioonkin liittyy paljon mystistä hömppää meridiaaneista ja tiettyihin elimiin vaikuttavista pisteistä. Mutta se kivun lievittyminen on totta. En tiedä auttaako IBS-kipuihin.

Toinen mystisen hömpän sotkema oikeasti hyödyllinen asia on jooga. Siitä kun karsitaan turha uskonto päältä pois, pohjalla on varsin hyvää venyttelyä ja rentoutumista.