Mieliala/masennuslääkkeet, terapia

Josko tekis tästä oman topicin kun tuntuu useilla IBS sairastavilla olevan mielialan vaihtelua,paniikkihäiriöitä,masennusta jne. Eli onko joku löytänyt apuja ko. lääkkeistä tai terapiasta?

Tuoski kirjoitti:Josko tekis tästä oman topicin kun tuntuu useilla IBS sairastavilla olevan mielialan vaihtelua,paniikkihäiriöitä,masennusta jne. Eli onko joku löytänyt apuja ko. lääkkeistä tai terapiasta?

Niin kyllähän masentaa ketuttaa yms kun jatkuvia kipua vaivoja mutta epäilen ettei niitä kipuja kannata alkaa (jatkuvasti)peitteleen lääkkeillä ainakaan SSRI ?

Kivuthan ovat velimistön tärkeitä signaaleja että jossain jotain pielessä?

Mä olen nyt alottanu ensimmäistä kertaa syömään masennuslääkkeitä ahdistushäiriöön ja lääkäri arveli, että se saattaisi auttaa IBS:säänkin. Jotenkin tuntuu etten ole nyt puoleen vuoteen kun elämäntilanne on ollut vituillaan ja ahdistus pahimmillaan saanut vatsaa hallintaan ja mä toivon et jos noista lääkkeistä olisi sen verran apua, että saisi ruokavaliolla sitten kokonaan oireettomaksi.

Mä söin joskus niihin aikoihin kun omat oireeni alkoivat niin vielä Sepramia. Oireet paheni mulla ainakin niiden kanssa vuosien saatossa plus kaiken lisäksi ne vei kaikki seksuaaliset halut ja tuntui että tunnepuolella muutenkin turtui aikalailla.

Pari vuotta sitten kun masennuslääkkeet lopetin ja sen jälkeen on olo parantunu todella. Homeopaatin mukaan ne mielialalääkkeet mitä söin laittoi mulla elimistön ylikierroksille, jonka vuoksi juoksin varsinkin pissalla kokoajan, mutta myös isommalla hädällä. Nykyään ei tuu enää sillä tahdilla veskissä ravattua, aamulla ainoastaan vähän enemmän jos on huonompi päivä.

Omat ahdistukset ja pelot hälvenivät miltein kokonaan kun lopetin hormonaalisen ehkäisyn. Myös tämä nykyinen parisuhde on auttanut hölläämään päätä aika rajusti. Mun mielipide on, että nuo lääkkeet eivät ole vastaus mihinkään, mutta toki väliaikaisesti niistä voi olla hyötyäkin. Joskus keho voi tarvita ulkoista lääkettä hetkellisesti, varsinkin jos on todella kova stressi tai ahdistutila ollut pidempään päällä, joten en nyt ihan täysin vastaankaan ole, mutta sepramia en voi kyllä suositella tähän. Kerro toki kokemuksiasi lääkityksen kanssa kun olet pidempään käyttänyt.

Mulla on ollut aika paljon fyysisiä oireita, mistä toi ibs on ehkä lievin kun on ollut huimausta ja hengenahdistusta ja pari jonkunlaista paniikkikohtausta niin se tää on nyt lähinnä kokeilu jos ne oireet häviäisi kun lisää serotonia vähäksi aikaa. Mä sain kyllä psykologillekin lähetteen ja olen siellä kerran käynyt nyt, mutta se oli vähän sellasta tutustumista, ehkä siitä on myöhemmillä kerroilla jotain hyötyäkin. Ei mulla ainakaan vielä ole ollut muita sivuoireita kuin sen verran huonovointinen olo, että oli vaikea saada syötyä normaalisti, mutta nyt sekin on jo helpottanut. En tiedä millon ne vaikutukset ibs:n suhteen pitäisi alkaa, mutta on mulla on nyt vatsa ihan ok parin viime päivän aikana.

Nykyään ollaan turhan kärkkäitä tarjoamaan SSRI-lääkkeitä joka vaivaan. IBS:ään niistä ei ilmeisesti yleensä ole juurikaan apua. Se kun ei ole psyykkinen vaiva, vaikka reagoikin jännityksen ym.

Itse syön nykyään fibromyalgiaan pienellä annoksella trisyklisiä, ja ne laiskistavat suolta. Saattaisi joissain ibs-muodoissa olla eduksi, minulla menee kyllä miinuksen puolelle.

onko kukaan koittanut jotain luontaistuote ainetta esim depremiä yms

Valeriaana vois ainakin teoriassa olla ihan hyödyllinen. Joskus otan dormiplantia mutta enpä tiedä onko sillä kovin kummoista vaikutusta tai ehkä sitä pitäis ottaa pitempänä kuurina. Toisinaan mulla tuntuu ihan kamomillateekin rauhottavan, lieneekö lumevaikutusta vai mitä mutta kyllä näitäkin kokeilla kannattaa, jos haluaa vältellä kovempia aineita

Mä ostin sitä valeriaanaa, kun yksi tuttu suositteli uniongelmiin. Kamomillateetä juon kans iltasella, mut en kyllä oo huomannu et se tekis yhtään sen enempää kun mikään muu kafeiiniton tee. Mä en omalla kohdalla usko, että mieliala tai SSRI lääkkeet vaikuttaa mun IBS:ään enempää kuin ehkä 10% vaivoista, vatsa menee vaan useammin ripulin suuntaan, jos on enemmän stressiä elämässä. Mutta sekin selviää kun ne lääkkeet alkaa paremmin vaikuttamaan, vielä en ole huomannut mitään eroa ja olen vähän yli viikon niitä syönyt. Ruokahalu on vaan huonontunut, muita sivuvaikutuksia en ole saanut, mutta niissä on jokaisessa pikkasen erilaiset vaikutukset.

Sanna kirjoitti:Mä söin joskus niihin aikoihin kun omat oireeni alkoivat niin vielä Sepramia. Oireet paheni mulla ainakin niiden kanssa vuosien saatossa plus kaiken lisäksi ne vei kaikki seksuaaliset halut ja tuntui että tunnepuolella muutenkin turtui aikalailla.

Pari vuotta sitten kun masennuslääkkeet lopetin ja sen jälkeen on olo parantunu todella. Homeopaatin mukaan ne mielialalääkkeet mitä söin laittoi mulla elimistön ylikierroksille, jonka vuoksi juoksin varsinkin pissalla kokoajan, mutta myös isommalla hädällä. Nykyään ei tuu enää sillä tahdilla veskissä ravattua, aamulla ainoastaan vähän enemmän jos on huonompi päivä.

Omat ahdistukset ja pelot hälvenivät miltein kokonaan kun lopetin hormonaalisen ehkäisyn. Myös tämä nykyinen parisuhde on auttanut hölläämään päätä aika rajusti. Mun mielipide on, että nuo lääkkeet eivät ole vastaus mihinkään, mutta toki väliaikaisesti niistä voi olla hyötyäkin. Joskus keho voi tarvita ulkoista lääkettä hetkellisesti, varsinkin jos on todella kova stressi tai ahdistutila ollut pidempään päällä, joten en nyt ihan täysin vastaankaan ole, mutta sepramia en voi kyllä suositella tähän. Kerro toki kokemuksiasi lääkityksen kanssa kun olet pidempään käyttänyt.

Mä oon syöny nyt varmaan 5-6vk sepram 20mg, mulla se on auttanu tosi paljon ainakin tähän asti (kop kop). Haittoina ihan sekopäiset unet ja tosiaan tuo Sannan mainitsema seksuaalisten halujen katoaminen. Omalla kohdalla kuitenkin aion jatkaa lääkitystä koska oon saanu aika hyvin "kierteen" katkeamaan. Uskaltaa selkeesti paremmin liikkua ja tehdä kaikkea..

Sepram tosiaan mulla auttoi ekan käyttövuoden ihan hyvin omaan masennukseeni, joka oli pääasiassa väsymystä ja jonkunsortin ahdistusta kotoa lähtemisestä. Tuon jälkeen teho mielestäni laski ja alkoi tulla enemmänkin huonoja vaikutuksia, mm. seksuaalisten halujen katoaminen, jatkuva pissahätä jne.

Loppupeleissä söin sepramia viitisen vuotta, koska lääkärit eivät kertaakaan halunneet että lopettaisin, vaikka alunperin suositus oli syödä lääkettä max vuosi. Lopulta tein lopetuspäätöksen itse, joka lopulta onnistui hyvin homeopatian avulla. Olo on nykyään tosi hyvä, halutkin ovat tainneet lopulta palata, nyt kun lopetuksesta on miltein kaksi vuotta. Toki tähän kaikkeen on voinut vaikuttaa myös vatsaoireiden väheneminen ruokavalion myötä ja hormoonitoiminnan normalisoituminen hormooniehkäisyn lopetuksen jälkeen. Vielä kun imodiumista pääsisi eroon niin olisi tosi hienoa!

Ajattelin tulla kommentoimaan tänne nyt kun olen syönyt sitä desvenlaflaxiinia joku nelisen viikkoa niin tän IBS:n suhteen on vatsa ehkä rauhoittunut mutta mennyt tosi pahasti ummetusta päin kun normaalisti mulla on ollut sekatyyppiä. Edes kuukautisten aikana ei tullut normaalia ripulia. Tällä viikolla tuli veristä kakkaa ja kysyin siitä lääkäriltäkin niin ei varmaan auta muu kun lisätä kuitua. Harvemmin on ollut näin pahaa ummetusta että suoliston seinämät repeilee...

Kirkas veri ulosteessa on yleensä pukamista. Niitä ummetus teettää. Veri voi kuitenkin olla peräisin myös suolen loppupään kasvaimista, joten asia on syytä selvittää.

Monet lääkkeet kovettavat vatsaa ja laiskistavat suolta. Tämä voi olla jopa este lääkkeen käytölle. Kantsii nyt kumminkin koittaa Visiblinillä, tai rankemmassa tapauksessa makrogolillakin, josko se suostuisi toimimaan. Aikakin auttaa jonkin verran.

niin kuin tossa edellisessä viestissäni totesin olen jutellut asiasta lääkärin kanssa eikä kyse ole pukamista kiitos kuitenkin lisä diagnoosista Esa. Mä syön psyllium kuitua ja sen verran tunnen omaa suolistoa että pitää antaa vaan aikaa tasoittua. on mulla ollut fissuureja aiemminkin ilman mitään lääkityksiä aiheuttamassa.