"Yritä nyt vaan elää sen kanssa" - lääkärin vastauksena

Hei

Kuinka monelle tuli klassinen "yritä nyt vaan elää sen kanssa"-vastaus lääkäriltä, kun diagnoosi valmistui? Mullehan kävi suurinpiirtein näin:

Työterveyslääkäri laittoi lähetteen testeihin ja tähystykseen. Tähystyslääkäri sanoi melkein jo ennen tähystystä että selkeä tapaus, ei kestänyt kauaa kun diagnoosi oli valmis. Odottelin lääkäriltä sitä soittoa, että mitäs nyt, mutta sitä ei viikkoihin tullut. Varasin siis soittoajan itse. Lääkäri soittaa melkein ärsyyntyneen kuuloisena, että mitä asiaa. Kysyin hoidosta tästä eteenpäin. Vastauksena: "Yritä pärjätä, syö Imodeumia kun on vaikeeta." Klik, tuut tuut tuut.

Eikö lääkärit oikeesti tajua, että vaikka tämä saattaa olla lääketieteellisesti epäkiinnostava oireyhtymä, siihen ei ihan noin vain sopeuduta? Vaikka kuinka söisi vain ja ainoastaan hyvin, ei mitään niitä mitkä itse kullakin vatsaa ärsyttää, niin silti sitä oiretta tulee jostakin. Mitä ihmeen pärjäämistä siinä on? Itse olen diagnoosin jälkeen yrittänyt löytää jotain joka helpottaa oloa (jouluna sain stressin niin alas että saatoin syödä mitä vaan kohtuudella), mutta kyllä lääkäri-potilas-suhde kärsi tuosta episodista. Ei kiinnosta kyllä enää ikinä mennä tuolle lääkärille. Miksei IBS:ään saa ammattiapua vaan kaikki on tee-se-itse-menetelmää? Joillakinhan saattaa jopa henkilökohtaiset suhteet kärsiä tästä, jos ilmavaivat vaivaa. Että mistä sen tuen loppujen lopuksi saa, jos lääkäreitä ei jaksa kiinnostaa?

Minulla oli paremmat kokemukset. Työterveyslääkäri passitti ensin tähystyksiin sun muihin tutkimuksiin ja gastroenterologin konsultaatioon ja sitten IBS:n varmistuttua ravitsemusterapeutille.

Ainoa terveysalan ammattilainen, josta on merkittävästi apua IBS:n hoidossa on IBS:n osaava ravitsemusterapeutti. Ruokavaliolla voidaan merkittävästi helpottaa oireilua. Jos on tarpeeksi kriittinen seulomaan tiedon neulat hömppäsuovasta, tieto löytyy netistäkin, mutta suosittelen silti jokaiselle ainakin yhtä käyntiä ravitsemusterapeutilla, mitä ennen kannattaa pitää kirjaa kaikesta mitä ja milloin syö ja miten voi. Siitä ammattilainen näkee, mitä kannattaa yrittää muuttaa.

Tässä erinomainen sivu: http://www.tervevatsa.fi/

Joo Lyric, samanlaista sain itsekin kokea alkuun: mulla ibs/c eli ummetus johon arvauskeskuksen lekuri sokkona heitti librax joka oikein liimasi suolen sisällön eli paheni ja antoi jonkun yleisesitteen.

Vatsalaukun tähystystä sain odottaa lik puoli vuotta ja sen tuloksen olisi saanut arpomalla eli hoidoksi tuli tosta vaan : olet terve ja jätä pillerit ?!

Paksusuolen tähystys oli ainut hyvä asiallinen tutkimus ja ajallaan.

Sitten menin odottaen 9 kk ( ;-) ) että sain siis jo 9 kk sitten luvatun ravitsemusterapia ajan mutta siihen mennessä vahingot pääsi jo tapahtumaan (todella pitkiä tuskaisia kantapääkokemuksia tiedon etsintää itse netistä jne) joten kun pääsin kunnan rav terapeutille niin tulos yhtä tyhjän kanssa koska jo tiesin itsekin ja täältäkin foorumilta sain lisää vinkkejä.

Mutta kuten Esakin sanoin heti vaan tilaan aikaa osaavalle rav.terapeutille sekä pitään kirjaa _tarkasti_ mitä syöt ja miten voit.

Tsemppiä, tulet kyllä voittaan taistelun!

Esa, olet saanut kyllä todellakin aivan erityislaatuista kohtelua perus lääkäreiltä tämän diagnoosin yhteydessä. Itse olen saanut lyricin tapaisen kohtelun myös lääkäreillä. Vaihdoin jopa lääkäriä monesti, kävin kunnan lääkäreillä ja kolmella eri yksityisellä ja varasin ajan vielä erikoissisätautilääkärille jonka sanottiin olevan erikoistunut toiminnallisiin vaivoihin. Vastaus oli joka paikassa kuitenkin sama. Koita pärjätä.

Tähystyskin tehtiin vähän juosten kusten mielestäni. Lääkäri ei edes soittanut minulle tuloksien tultua, koska sanoi jo tähystyksen aikana että ei täällä mitään ole. Mistään jatkotutkimuksista tai hoidoista ei ollut puhetta ja kun pyysin päästä ravitsemusterapeutille sekin asia tyrmättiin ja sanottiin että ei siitä ole mitään apua koska tähän ei ole mitään ruokavaliohoitoa. Tämä lause siis tuli erikoistuneen sisätautilääkärin suusta joka täälläpäin hoitaa ibs-potilaita. Ei helvetti että pistää vihaksi. Tuon jälkeen en ole lääkärissä käynyt kuin hakemassa saikkulapun jos on ollut tarvis. En ole edes jaksanut mainita tästä oireryhmästä enää. Olen pärjännyt yksin parhaiten ja itse tutkimalla löytänyt itselleni tien ulos ibs-helvetistä. Kiitos siitä ei todellakaan kuulu lääketieteelle tai lääkäreille, vaan itselleni.

Tuntuu että joko näitä ibs-"asiantuntijoita" on vaan liian vähän tai lääkärit ovat todellakin innottomia edes pohtimaan hoitoja tähän oireryhmään. Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, mitä näille sisätautilääkäreille tiedotetaan ja miten he taitojaan ja tietojaan päivittävät! Olisi myös erittäin mielenkiintoista kuulla ibs:ään erikoistuneen ravitsemusterapeutin mielipide tästä koko roskasta. Tässä olisi todellakin meillä sauma alkaa vaatia kunnollista hoitoa!

Juu'u. Lääkäri sanoi mm., että "Sinä kyllä pärjäät, kun sinulla on noin pirteän punainen tukkakin ja olet noin reipas. Koita vaan olla stressaamatta ja syö kaurapuuroa ja vältä buranoita ja semmoisia". Että jepjep. Kivahan se, että yritti noin rohkaista, mutta kun minua ei erityisemmin mitenkään konkreettisesti tuommoinen puhe auta. Toki minä pärjään, kun on pakko. Minulla tosin virallista diagnoosia ei ole, kun ko. lääkärin mielestä tähystyksiä ei tarvitse tehdä, kun vaiva on toisinaan pitkäänkin tauolla, niin se ei voi olla mitään vakavampaa.

Olen kuullut paljon näitä juttuja miten lääkäri on kohdellut vastaanotolla ibs-potilasta, joka selkeästi on siistin ja toimeentulevan näköinen. Tuntuu ettei vaivaa oteta vakavasti jos olet selvinnyt lääkärille siisteissä vaatteissa ja reippaana. Ei tämä oireryhmä meistä nyt mitään rampoja tee, mutta kyllä se vaikuttaa elämänlaatuun ja mielenterveyteen todella paljon.

Minulle lääkäri kerran sanoi että mene kotiin ja koita miettiä positiivisesti. Siis mitä sairaanhoitoa tämä tämmöinen on? FODMAP-ruokavaliosta sain tietää itse etsimällä tietoa. Siitä ei kukaan lääkäri hiiskahtanutkaan vastaanotoilla tai tutkimuksissa.

Eniten ehkä ottaa pattiin tässä se, että meille usein tyrkytetään mielialalääkkeitä. Kun eivät muuta keksi niin laittavat oireiden syyn täysin mielenterveyden syyksi? Sepramia itsekin olen syönyt, mutta tosin en vatsaoireiden takia. Voin sanoa monen vuoden kuurin syöneenä, että niiden vaikutus ibs:ään on enemmänkin pahentava ajan myötä kuin parantava. Itsestä tuntui että lääkärit halusivat koukuttaa minut ko. lääkkeisiin vaan kauemmaksi aikaa, vaikka alkuun piti syödä vain puoli vuotta. Lopulta lopetin lääkkeet viiden vuoden syömisen jälkeen itse, enkä ole niitä tarvinnut.

Itsellä henkilökohtaisesti on siis todella todella huono kuva suomen lääkäreistä. Luotto mennyt ja usko siihen että olemassa olisi oikeasti ammattitaitoista porukkaa. Voihan niitä olla, mutta uskon vasta kun omalle kohdalle sattuu.

Voi mitä ihmettä! Miten se että on "pirteän punainen tukka" liittyy siihen miten pärjää :D

Itselläni on oikein mukavia kokemuksia lääkärikäynneistäni. Ensimmäisellä kerralla kun menin alle 20v mahaani valittaan yksityislääkärille en kehdannut selittää vaivaani kunnolla, (ainakin uskon että syy oli siinä) ja sitten menin vielä erikoislääkärille joka lähetti vatsaultraan ja laktoositesteihin ja suositteli tähystystä (jota ei ikinä ole tehty).

Sitten meni vuosia ja päätin että nyt menen kysymään omalta terv.kesk. lääkäriltä että mikähän tässä mahassa nyt sitten oikeasti on (tottakai olin jo ottanut selvää ibs:stä, mutta kukaan lääkäri ei sitä ollut minulle ikinä maininnut). Kun menin lääkäriin olin kaikki oireeni kirjottanut lapulle ja kerroin myös mitä on jo tutkittu yms. Lääkärini (joka tekee myös itse tähystyksiä, eli kai on jotenkin perehtynyt vatsavaivoihin) sanoi heti että kuulostaa IBS:ltä. +Otatuttu vielä keliakia testit. Taisi myös mainita kuiduista, mutta en muista muutakun että olin todella helpottunut ettei minulla ole mitään vakavampaa.

Pari vuotta sitten kävin uudestaan lääkärillä kun maha oli ollut jonkin aikaa huonona, sama lääkäri suositteli nyt visibliniä ja kertoi kuinka viljatuotteet saattavat aihetutaa vaivoja ja otatutti kalprot yms. Itse olen aina tuntenut että lääkärini on ollut todella myötätuntoinen ja ymmärtänyt kuinka vaikea vaiva kyseessä saattaa olla. Myös hoitaja, joka sairaslomalappuja minulle on kirjoittanut, on ollut ymmärtäväinen.
Voi olla että näytän vaan niin surkealta :Dja siksi he ovat minulle mukavia, mutta ei minusta ole kyllä ikinä tuntunut että vaivojani olisi vähätelty. Tosin, minulla on kokemusta vain heistä ja hoitaja on itse kertonut minulle kuinka hänellä myös on hieman samanlaisia vaivoja.

Ongelmahan on se, että tästä on vasta ihan viime vuosina ruvennut tulemaan kunnollisia tieteellisiä tutkimustuloksia. Etenkin vanhemman polven lääkäreiden joukossa on varmasti vielä monia, jotka katsovat mielipidekysymykseksi, onko sellaista sairautta olemassakaan kuin ärtyvä suoli. Eikä toisaalta ole julkaistu mitään lääketieteellistä hoitoa, joka olisi kiinnittänyt lääkäreiden huomion. FODMAP-rajoitteinen ruokavalio tunnetaan lähinnä yhdessä australialaisessa yliopistossa ja valveutuneiden ravitsemusterapeuttien keskuudessa. Mutta pikku hiljaa tieto alkaa levitä, kun tutkimustuloksia sen toimivuudesta julkaistaan.

Henk.koht. olen kyllä sitä mieltä, että se, ettei lääkäri tiedä jostain tietystä sairaudesta paljoa, on todella huono tekosyy olla auttamatta ja sanoa "koita pärjätä".

Sellaisen lääkärin työmoraali on mielestäni aika alhainen; se on hitto vie niiden TYÖTÄ, että auttavat toisia huolehtimaan terveydestään ja parantamaan sen, mikä on vialla.

Jos menet supermarkettiin ja erehdyt kysymään hedelmäosaston myyjältä, että millaiset lenkkarit olisi minulle hyvät, niin juu, ei hän ehkä tiedä siihen vastausta, mutta oletettavaa on, että hän kuitenkin yrittäisi ohjata sinut oikean henkilön luo. Vai?

Toivoisi lääkäreidenkin asenteen olevan ennemmin "En valitettavasti tiedä, mutta etsitään sinulle joku, joka tietää".


...Nimimerkillä "Hetken hermostushuumassa kirjoittava" :>

Näinhän sitä toivoisi. Tämän ongelman syyt ovat tietty terveyskeskusjärjestelmän rahoituksen kehnossa tilassa. Lääkäreitä on liian vähän ja he ovat ylityöllistettyjä, eikä heillä ole aikaa paneutua potilaaseen. Ja tämähän taas johtuu siitä, keitä eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin on viime vuosikymmeninä äänestetty.

Kaarina kirjoitti:Jos menet supermarkettiin ja erehdyt kysymään hedelmäosaston myyjältä, että millaiset lenkkarit olisi minulle hyvät, niin juu, ei hän ehkä tiedä siihen vastausta, mutta oletettavaa on, että hän kuitenkin yrittäisi ohjata sinut oikean henkilön luo. Vai?

Naureskelin että parempi todennäköisyys saada supermarketin myyjältä hyviä vinkkejä hyvinvointiin on jo parempi kuin lääkäreiltä! :DDD

Itseäni todellakin ihmetytti sekin asia, että vaikka on selvää että IBS-potilaita on Suomessa melko paljon, niin meille ei ole luotu aikaisemmin mitään omaa foorumia tai yhdistystä tai mitään. Crohn ja colitis kyllä on muodostettu mutta se on suunnattu enemmän tulehduksellisiin suolistovaivioihin kun toiminnallisiin. On todella hienoa mielestäni että me ollaan nyt yhdessä löydetty tiemme yhteen ja sitä kautta voimme jakaa kokemuksiamme ja hoitovinkkejämme toisillemme.

IBS on kuitenkin osittain henkinenkin vaiva ja vertaistuki on todella tärkeää mielestäni tässä kohtaa. Tuntuu että ei meinaa edes päälääkärille päästä, vaikka itse vaatisi, vertaistuesta puhumattakaan. On kyllä hienoa että Laatikainenkin tukee tätä meidän foorumia mainostamalla meitä mm. Facebookissa! Parempaan suuntaan siis ollaan menossa!

Enpä oo kovin tyytyväinen minäkään....
Minulla on näitä vatsa oireita ollut jo varmaan monta vuotta ja joskus aiemmin lääkärissä joku heitti ohimennen tämän ärtyvän suolen.

Nyt sitten kesällä 2013 oireet paheni enkä saanut nukuttua enää kun närästi aivan valtavasti ja maha oli kun ilmapallo. Soitin hoitajalle joka huomasi koneeltaan minun syöneen aikaisemmin refluksi lääkettä ja uusitutti reseptin lääkärillä. Söin niitä eikä mitään apua. Soitin uudelleen ja sain PUHELIN AJAN lääkärille !
No lääkäri puhelimessa höpötti vaikka mitä ja minä pyysin päästä veri kokeisiin. Pitkin hampain laittoi lähetteen labraan ja taas soitto aika tulosten kuulemiseen.
Lääkäri soitteli muutaman päivän päästä ja sanoi kaiken olevan kunnossa, ei mitään hälyttävää ja sinä olet noin nuori vielä (30v) joten sinun ikäisellesi ei kovin mielellään tehdä näitä tähystyksiäkään jos ei ole akuutti tilanne.
Okei, mä en ois varmaan ilman nukutusta niihin tähystyksiin lähtenytkään joten huokaisin sen suhteen helpotuksesta....
Sitten taas sivulauseessa ärtynyt suoli ja kokeile jotain ruokavaliota, pärjäile. Heippa.

No eihän siinä auttanut kun alkaa googlettaan mikä on ärtyvä suoli ja mitä sille voi tehdä... Ilman lääkärin näkemistä diagnoosi ja omat kokeilut toivat suurinpiirteisen rauhan mun vatsaan.
Renniellä mennään sillon kun oon syöny jotain kiellettyä ja nyt vielä kokeilussa/etsinnässä ne probiootit...  
Ei kai se auta valittaa, eihän tähän kuole, mutta perin ärsyttävä vaiva....
Ravitsemus terapeutille olen pari kertaa pyytänyt päästä, mutta pärjään kuulemma vallan hyvin kun olen perehtynyt noin hyvin aiheeseen. Paremmin kun lääkärit, hoitajat ja farmaseutit jotka ei tunnu tietävän mistään mitään!

Paikkis, tuli mieleeni että olisikohan sinulla myös refluksia ärtyneen suolen lisäksi? Kannattaa siihenkin googletella juttuja. Siihenkin on niitä omia ruokavalioehdotuksiaan. Muistelisin että ainakin sitrushedelmät ja hapolliset juotavat tekevät tuota närästystä. Närästyslääkkeitä ei mielestäni kannata pitkäaikaisesti syödä, niistä on enemmänkin haittaa. Silloin tällöin joku rennie otettuna ei haittaa varmaan mitään. Niitä joskus itsekin olen ottanut, mutta esim. jouluna auttoi närästykseen ruokasooda sekoitettuna veteen paremmin kuin närästyslääkkeet koskaan. Kokeile ihmeessä.

Ravitsemusterapeutilla käynti ei kyllä ole mikään valtava kustannus, vaikka sen maksaisi omasta pussistakin. Onnistuu vaikka verkossakin, http://www.tervevatsa.fi/henkiloekohtainen-neuvonta.

Kävin kahdella eri erikoislääkärillä yksityisellä saman lääkäriketjun sisällä. Ensimmäinen teki diagnoosin 2min keskustelun perusteella. Toiminnallinen vaiva, siihen ei ole mitään lääkkeitä olemassa ja passitti kotiin. Oireeni pahenivat pikkuhiljaa ja sisuuntuneena siitä että en päässyt mihinkään kokeisiin varasin samalle lääkärille ajan uudelleen. Tällä kertaa laittoi pitkin hampain minut laktoosi verikokeisiin ja keliakia kokeisiin. Mihinkään uloste bakteeri kokeisiin en päässyt vaikka pyysin. Sain soittoajan. Tulosten valmistuttua lääkäri ilmoitti jälleen että sinulla on toiminnallinen vaiva, siihen ei ole lääkkeitä ja ala syömään laktoosia sekä gluteiinia koska sinulla ei ole niitä. (Olin itse luonnostaan jättänyt pikkuhiljaa laktoosin ja gluteenin pois kun huomasin kyllä mitkä ainekset eivät mahalleni sopineet). Tässä vaiheessa en vielä syvällisesti edes tiennyt mikä IBS on. Luulin sairastavani syöpää tai että vatsassani tai suolistossani on kasvaimia. Lääkäri ei puhunut missään vaiheessa ärtyneen suolen syndroomasta. Toiminnallinen vaiva siis kuulosti korvaani vain että minua ei oteta todesta ja intin lääkärille että kun en pysty pienen vauvan kanssa enää asumaan vessassa ja ripuloimaan jatkuvasti ja pyysin päästä kuvauksiin. Ei laittanut. Sanoi että jos olisin vanhempi, voisi kolonoskopiaa harkita. Olin tuolloin siis 38 vuotias. Ihmettelin kun kuitenkin oli kyse yksityisestä lääkäristä ja maksavasta asiakkaasta. Olin luullut että yksityisellä tutkitaan kunnolla.

Ystäväni jolla on keliakia suositteli toista lääkäriä saman yrityksen sisällä ja varasin ajan hänelle. Silloin vasta pääsin kunnon tutkimuksiin. Tai siltä se ainakin tuntui koska lääkäri ymmärsi, ei halunnut tehdä diagnoosia ennen kuin oli tutkittu. Pääsin kilpirauhas kokeisiin ja vihdoin kolonoskopiaan ja vatsan ultraääneen. Gastroskopiakin olisi tehty lopulta jos olisin halunnut. Tosin lääkäri sanoi vatsan ultraäänen jälkeen että ei vaikuta siltä että kannattaa vatsan tähystystä tehdä ja että tehdään jos oireet pahenevat. Kilpirauhas kokeet ja kolonoskopian tulos ihan normaali, ei ole edes matalan tason tulehdusta suolistossa. Tämä lääkäri sanoi että kyse näyttäisi olevan ärtyneen suolen synroomasta ja määräsi visibliniä hoidoksi. Sanoi myös että laktoosi ja viljat eivät yleensä sovi tätä sairastavalle. Joillekkin jopa kaikki maitotuotteet eivät sovi. Kehoitti tutkimaan ruokavaliotani ja jättämään pois ensin ruoka aineet mitkä aiheuttavat eniten ripulointia. Sanoi kyllä myös että loputtomasti ei kannata olla kokeilematta uudelleen jos jotkin tuotteet gluteiinillisista tai maidollisista sopiikin. Kaiken vain tekee kuunnellen kehoansa. Näin eri ohjeet sain lääkäreiltä saman yrityksen sisällä. Kuten Sannakin on todennut että on itse löytänyt parhaimman hoidon, täytyy sanoa että täysin samaa mieltä asiasta kanssasi. Visiblin ei sovi minullekkaan. Aiheuttaa lisää ripulointia ja rutkasti ilmaa mahaan. Ruokavaliolla ja ruuansulatus entsyymeillä täällä pärjäillään ja nyt on tulossa kokeiluun probiootit, mitä Sanna suositteli. Eli probiMage. Kiitoksia Sannalle tästä foorumista sekä kullanarvoisista neuvoista sekä täällä foorumissa että blogissasi!

Näin lyhyenä kertauksena oma diagnosointini on ollut toistaiseksi varsin lyhyt parin kokeen lopputulos.

Yksityisen puolen lääkäri ilmoitti "toiminnallinen vaiva" todennäköisimmin sen olevan perusverenkuvan tuloksista ja monen muun oireen poissaolon seuraksena ja sitten julkisen puolen lääkäri vastaanotolla diagnosoi IBS:n ihan vaan minua haastateltuaan.

Olin jo ennen julkisen puolen aikaa lukenut tuntikausia IBS:stä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta lähteiltä, joten sinänsä julkisen puolen nuori naislääkäri tuntui vain toistelevan sitä mitä missä tahansa lyhyessä artikkelissa asiasta olisi mainittu. Hän ei pitänyt syöpää mahdollisena ja tähystystä ei kuulemma myöskään ajateltaisikaan. Visibliniä tuli sekä pitkin hampain sain kalproktiini-arvojen mittauksen näytteestä, johon kyllä vieläkin odotan vastauksia.

Olen kyllä sittemmin hyväksynyt nuo tulkinnat ja päätökset asian suhteen. Ongelma vaan on että tosi moni yleislääkäri jonka pakeille päätyy useimmiten ei hirveästi osaa kertoa avusta IBS:n suhteen, vaan on mentävä muualle saadakseen tietoa asiasta tarkemmin.

Näin se on, vaikka ihan viime aikoina lääkärikunnan tietämys asiasta on kyllä parantunut. Ravitsemusterapeutti on se ammattilainen, josta voi olla apua. Katso vaan, että se titteli tosiaankin on ravitsemusterapeutti. Se tarkoittaa jotain. Jos se on jotain muuta ravintoalkuista, se ei tarkoita mitään. Kuka tahansa mouho saa nimittää itseään ravintovalmentajaksi tms.